Pysytään yhdessä, Aruba!

Ajattelin nyt kertoa päivästäni.
Mies, nuorehko, käveli kadulla ja säikähti pulua. Kirosi mielessään, perhana, ja vilkaisi itään ja länteen, eikaivaan kukaan huomannut?
Voin paljastaa, että tämä tarina päättyy siihen, kun mies syö neljä-viisi päivää vanhaa pastaa. Tämä melkein aikaansaa palohälytyksen, sillä ruoka on palaa pohjaan. Mies syö ruoan kanssa minikurkkuja, suolattuja.
Päivällä oli kahteen kertaan jalopenoja. Ne näyttivät veltoilta liskoilta ja maistuivat herkullisilta.
Bussi tuli huomattavan nopeasti pysäkille. Ei siitä sen enempää.
Tänään oli myös pesulapäivä. Olen edennyt harrastuksessani "Kehittyneempien Tasolle". Minua kohdellaan kuin eestiläistä jolla on kuuma peruna suussa, ei kuten turistia tai vielä pahempaa suomalaista turistia. Pesulassa on onnekseni ollut jo pitemmän aikaa kakkosketju kentällä. En selviäisi siitä kaikkein valkoisimman pesupulverin värisestä rouvasta. Sen sijaan nyt, toimin jopa hyväntekijän roolissa tulkatessani tsekkikäisen näköisen miehen pesuongelmia eestiksi tälle ystävällisemmälle pesurouvalle.
Olen ylpeä ja palkaksi syön kermaleivoksen, neljä-viisi päivää kaapissa seisseen.