perjantaina, tammikuuta 25, 2008

Onhan se

Onhan se hyvä vitsi,
- että kävin eilen uimassa ja laskin kaikki hurjimmatkin liukumäet
- että Tallinnassa voi kävellä lenkkareissa läpi vuoden
- että naapurin rouva käytti kymmenen päivän matkaansa Karibialla 100 000 kroonia
- että Jussilta vedettiin kerralla neljä viisauden hammasta ja minä potkin kuolemaa jo yhden ainokaisen kohdalla
- että olen alkanut ostaa huikeita raaka-aineita, kuten kylmäsavulohta, vadelmia ja intianpähkinöitä, vaikka olenkin opiskelija
- että koulu jatkuu vasta reilun viikon kuluttua
- että luen viittä kirjaa ja vain yksi on kohta luettu ja kolmea olen lukenut kohta puolitoista vuotta
- että lähden huhtikuussa viikoksi Etelä-Ranskaan

maanantaina, tammikuuta 21, 2008

Elämä = ympyrä

Onko asian laita nyt niin että ihmiset elävät ympyröissä?
Eriskummalinen sattumus ajaa pois raiteilta. Tuttavapiirissäni sattui kaksi kuolemaa samana päivänä.
Äitini leikki lapsena leikkiä, jossa hän sanoi "synty", mihin hänen siskonsa vastasi samantien "kuoli".
Synty-kuoli-synty-kuoli.
Selattuani läpi kymmenkunta nuoren suomalaisen blogia, tajusin, että irtiotto omaan ympyrään kuuluu nuoruuteen. Saatan kuullostaa nuorisopapilta, mutta näin se vain on.
Yksi lähtee Italiaan, toinen Utsjoelle, kolmas Tampereelle ja neljäs Tokioon tai Tallinnaan. Sitten tehdään ympyrä, jota voi alkaa kiertää. Aamupuuro, päiväkahvi, iltalenkki ja yöuni. Rutiinin neljä merkkipaalua. Vaihtele yhdyssanojen loppuosia mielesi mukaan ja voilla! Siinä sinulla on ympyrä.
Sitten venaillaan baarissa, koulussa tai pesulassa (kuten brittitutkimus on osoittanut), että kellähän nuorella naisella tai miehellä on suunnilleen samanlainen ympyrä ja myöhemmin hengaillaan yhdessä.
Näin ollen ympyrästä tulee paljon hyväksyttävämpi. Ja se unohdetaan.
Kunnes jokin suistaa sen kulkijan taas raiteiltaan.

sunnuntaina, tammikuuta 20, 2008

Kavereiden juttuja

Juhlien jälkeisenä päivänä kävelyllä meren äärellä katselimme auringon värittämää kaupunkia ja sen rantoja.
Ops: - Mä katsoin että tuolla on kalastajia niiden pitkien juttujen kanssa.
Antti: - Ei, ne on jotain mummoja.
Ops: - Üks kõik. Sama asia.
Antti: - Mummot ja kalastajat on yhtä hyödyttömiä yhteiskunnalle.
Ops: - Ei. Mummot odottaa kotona ja tekee jotakin hyvää. Merimiehet on poikia, jotka ei halua mennä kotiin. Vai ootko sä koskaan nähnyt yhtään naiskalastajaa?

perjantaina, tammikuuta 18, 2008

Kotimatka kello 23

Tsekkailen tsiksejä stereon nurkalla.
Ei mitään uutta auringon alla.
Ohitan tupakoijat viileällä temmolla.

Elän ehkä vähän liiankin leppoista elämää.
Toisinaan töissäkäynti ja koulunalunodotus ovat lähinnä sijaispuuhaa laiskottelulle.

Olen kytemistilassa.
Kohta roihuaa,
voin jo haistaa sen.

torstaina, tammikuuta 10, 2008

Suomalainen kaamoksessa

Kaamos on vetänyt pihan mustaan vaippaansa. Ikkunasta näen vain häilyvän heijastukseni. Kuin mukavuudenhaluinen kissa olen miehittäytynyt sisälle. Hoen Jussille: lähdetään lenkille.
Jussi on väsynyt.
Mistä suomalaiset ammentavat voimiansa loskan keskellä?
Kahvi on Suomessa ylihinnoiteltua, mutta silti sitä juodaan maailman eniten.
Päivänvalolamput, kännyköiden herätyskellot ja internet-kommuunien kesäkuvat tuntuvat kannatelevan.
Kello kuuden bussissa, iltaisin ja aamuisin, suomalaisista tulee yhtä hytisevää kylkikylkeen ahdettua sardiinia. Muulloin pitää jättää vähintään metri joka suuntaan, suomalaisen reviiri.
Katsekontakteja vältellään ja hiuksia pöyhytetään kaikesta heijastavasta peilaten.
Suomalainen itsetunto on aivan oma lukunsa.
Muilta haetaan vahvistusta, taituruutta vähätellään ja kehuja ei oteta ulkoisesti vastaan.
Mutta tähän kaikkeen on syynsä.
Ei Suomessa ole oliiviöljyä, viinitarhoja tai villisikoja. Niukkuus on asettanut ehtonsa ja niillä mennään. Sitä on turistin vaikea tajuta.
-Tää nyt vaan on tämmönen... Me nyt vaan vähän...
On se koomista. Kai sen ymmärtää, kun käy hetken jossain toisaalla.

keskiviikkona, tammikuuta 02, 2008

Asioiden merkityksiä

Pidän aamullaheräämisestä, sillä silloin voi keittää kahvia.
Pidän vieraista luonani, koska silloin voi keittää enemmän kahvia. Laittaa musiikin hiljaa herättelemään ja juosta leipuriin ennenkuin vieraat raottavat silmiään.
Pidän passikuvissakäymisestä, sillä silloin ihminen on luonnollisimmillaan.
Pidän myös ystävistä, sillä heidän sohvilleen voi rojahtaa.
Pidän sisaruksista sillä heidän sohvillaan voi piereskellä.
Pidän vanhemmista, sillä heidän ruokansa ei lopu.
Pidän tytöistä, sillä he ovat kauniita.
Poikien kanssa voi pelata pleikkaria.
Naisista ja miehistä en tiedä mitään, sillä olen liian nuori.
Olen kuitenkin tyytyväinen.