Kuu kotona

Taivaalla mollottaa kuu.

Miksei kukaan tuu?

Täällä Tallinnassa,

hiljaista kuin haudassa.

Kävin tänään kaupassa,

isän kanssa

Hyllyillä oli ruokia,

juomia, kotimaisia

Mikä on se koti ylipäätään–

onko se rakas, se kulta

kainalossa, vierellä

vai lattialla pyörivä multa

Mietin myös kotia,

- sitä paikkaa, jossa asut -

miten se voi olla komia,

mutta myös vähän kellastunut

Olen harmaissa verkkareissa

ja pappaneuleessa kotona

Mietin,

onko tämä vankila

vai kotipaikka turvaisa?

Naistani kaipaan

syliin lämpimään

kummalliseen päivään

koti-ikävään, vaivaan

Osui tähän saumaan
aamos ja mikko, ihanvaan

kysyivät omia kuulumisiaan

että elossako ollaan

Pikapostaus

Sunnuntaiaamut ovat leppoisia.
Koin juuri hyvän ja tasapainoisen hetken, kun väänsin radion auki, laiton munat pannulle ja päätin juoda kahvin take away-kahvina kaupungille kävellessä.
Eilen oli päivä, jolloin:
-Ave lähti Riian kautta Berliiniin
-pelasin pleikkari kolmosella urheilupelejä Itin ja Jamesin kanssa
-pelasimme myös Andrus Kivirähkin Ussimängua (=matopeli, hahaa! Eikun se onkin käärmepeli)
-sain tietoa toiminimen aloittamisesta (helppoa kuin heinänteko!)
-join kolme-neljä tölkkiä tosi halpaa kaljaa, jonka alkuperämaa on tuntematon
Tänään on se päivä, kun:
-tapaan kahta eri Vernaa
-tutkin lisää toiminimi-asiaa
-lähdenkin tästä haistelemaan sitä saapunutta syksyä