Uusi vuosi on alkanut. Meillä se tarkoittaa kaappien järjestelyä, pesuhuoneen perinpohjaista putsausta, paistia uunissa ja uuden työviikon puolittaista alkua. Puolittaista sen vuoksi, että Ave menee töihin, minä en mene. Koska olen työtön. Vai olenko sittenkin vain pidemmällä lomalla?
Joka tapauksessa en ole enää opiskelija, koska valmistuin jo viime kesänä. Opisekelijakorttini meni umpeen joulukuun viimeisenä päivänä, joten sain ratsastaa jopa puoli vuotta ekstraa opiskelijan statuksella.
Mutta miltä näyttää uusi vuosi?
Toistaiseksi aika hiljaiselta. Freelancerin elämä riippuu todella siitä, mistä tuulet puhalatavat. Joskus töitä tulee oikealta ja vasemmalta, mutta tänään on tyyntä.
En oikein tiedä oliko freelance tietoinen valinta vai sattuiko se vahingossa. Ennen tätä vapaatyöläisyyttä kutsuttiin muuten pätkätöiden tekemiseksi. Englanninkielinen vastine kuullostaa paljon hienommalta ja on varmaan siksi levinnyt myös Suomeen. Siinä on vallinnanvapauden saundi. Pitkä CV on meriitti, eikä suinkaan lyhytkestoisten työsuhteiden summa. Monet kollegani ovat tehneet töitä projektilähtöisesti jo vuosikausia. Oma ensimmäinen freelance-vuoteni tuntuu aika pitkältä, kun olen vasta nyt sen puolessa välissä. Kaikkein parasta siinä on ajankäytön vapaus ja projektien tuoma adrenaliini. Jos tänään ei huvita herätä aikaisin aamulla, ei ole pakko. Mutta huonointa ovat hiljaiset hetket. Mistä löytää töitä, kun kaikki kortit on käytetty eikä työkkäriin meno nappaa? Toinen huono puoli on se, että asioita on helppo lykätä huomiseen. Freelancerin täytyy olla oma-aloitteinen ja motivoitunut piiskaamaan omia pakaroitaan. Omatunto on aika ailahteleva työnantaja, jos ei sitä käytä oikein. Lomia ei ole ollenkaan tai sitten voi ajatella olevansa koko ajan lomalla, tämä riippuu näkökulmasta ja töiden määrästä.
Joka tapauksessa en ole enää opiskelija, koska valmistuin jo viime kesänä. Opisekelijakorttini meni umpeen joulukuun viimeisenä päivänä, joten sain ratsastaa jopa puoli vuotta ekstraa opiskelijan statuksella.
Mutta miltä näyttää uusi vuosi?
Toistaiseksi aika hiljaiselta. Freelancerin elämä riippuu todella siitä, mistä tuulet puhalatavat. Joskus töitä tulee oikealta ja vasemmalta, mutta tänään on tyyntä.
En oikein tiedä oliko freelance tietoinen valinta vai sattuiko se vahingossa. Ennen tätä vapaatyöläisyyttä kutsuttiin muuten pätkätöiden tekemiseksi. Englanninkielinen vastine kuullostaa paljon hienommalta ja on varmaan siksi levinnyt myös Suomeen. Siinä on vallinnanvapauden saundi. Pitkä CV on meriitti, eikä suinkaan lyhytkestoisten työsuhteiden summa. Monet kollegani ovat tehneet töitä projektilähtöisesti jo vuosikausia. Oma ensimmäinen freelance-vuoteni tuntuu aika pitkältä, kun olen vasta nyt sen puolessa välissä. Kaikkein parasta siinä on ajankäytön vapaus ja projektien tuoma adrenaliini. Jos tänään ei huvita herätä aikaisin aamulla, ei ole pakko. Mutta huonointa ovat hiljaiset hetket. Mistä löytää töitä, kun kaikki kortit on käytetty eikä työkkäriin meno nappaa? Toinen huono puoli on se, että asioita on helppo lykätä huomiseen. Freelancerin täytyy olla oma-aloitteinen ja motivoitunut piiskaamaan omia pakaroitaan. Omatunto on aika ailahteleva työnantaja, jos ei sitä käytä oikein. Lomia ei ole ollenkaan tai sitten voi ajatella olevansa koko ajan lomalla, tämä riippuu näkökulmasta ja töiden määrästä.
Freelancerin arkipäivää pellolla.
