Musiikkia korvilleni

Vaikka joulutori avattiin ja glögit korkattiin, on maailma vuodenajaton. On vaan niin perhanan pimeää ja harmaata. Ja PÖFF-elokuvafestivaali, joka on muuten paisunut ihan naurettavan suureksi pronssisusipatsaineen, raitiovaunuineen, alafestivaaleineen ja 230 elokuvan valikoimineen, avasi ovensa shampanjoin. Pääsen periaatteessa koulun kortilla ilmaiseksi näytöksiin, mikä on suurta luksusta. I feel like Mr. VIP.
Viimeaikoijen levykasa stereoiden päällä viestii tunnelmia: AIR "Love2", Veljekset Chydenius "Isän kädestä", Petter & The Pix "Easily Tricked", Bad Apples "The Autumn People", Sunshine Company "Ilus päev", UltraBra "Sinä päivänä kun synnyin" ja Vaiko Eplik "Neljas". Näitä sitten tungetaan soittimeen vapaassa järjestyksessä. Tollaista helpostikuunneltavaa ja pienimuotoista, UB poislukien, vähän jazzahtavalla melodiakululla.
Tänä viikkonloppuna löysivät tiensä satamaan kaksi Suomi-kaveria, Sissi sekä Happo. Rahat meni ja hauskaa oli. Vanhankaupungin DisneyLand on nyt koluttu juurta jaksaen ja kolme dokkaria katsottu. Siisteintä vieraiden näkemisen lisäksi oli suullinen sanapeli, jossa keksitään suomenkielen sanoja oudoilla alkukirjaimilla, kuten B, G ja X. Tätä sitten jatkui kolme päivää ja yötä.
Deadlineja ei ole tappavassa määrin, mutta lisään niitä ottamalla lähes kaikki spontaanitkin lyhytkurssit joita eteen sattuu. Näin on hyvä. Kohta on joulukuu, eikä muuksi muutu. Kuunnellaan musaa, edessä kalenterin vika ruutu.

Uutisarvoa?

Edellisessä Illy-kahvipurkissani luki "MOKA". Tässä nyt avatussa lukee "ESPRESSO". Olin viikolla muutaman päivän kuumeessa ja aivastelen edelleen. Kipeänä ollessani luin koukuttuneena Stieg Larssonin toista osaa, Tyttö joka leikki tulella. On siis ollut pikkupakko unohtaa koulutyöt hetkeksi. Se sairaudesta.
Tilasin Osakasta saakka syvyysterävyys-adapterin. Tämä kasa metallia ja putkia muuttaa minkätahansa videokamerakuvan valokuvausoptiikan kautta "elokuvalliseksi". Mahtavaa! Sain myös toissailtana lisämateriaalia ikuisuusprojektiksi venyneen musavideoon. Kuvaukset hoidettiin rockklub Tapperissa, jossa vauhkoontuneiden emoteinien rivi moshasi esimerkillisesti kameroilleni. Leikkaisin eilen videosta tokan version, joka olikin jo paljon edeltäjäänsä ryhdikkäämpi, rajumpi ja yllättävämpi. Olen tyytyväinen.

Megabileet

Vietimme perjantaina Riskon kanssa massiiviset yhteissyntymäpäiväjuhlat. Vieraita oli kutsuttu liki 40, paikalla oli parhaimmillaan reilu 30. Juhlat vietettiin vanhoissa neuvostoaikaisissa sauna-tiloissa, Kaubamajaa vastapäätä. Tiloissa uima-allas, Ake Blomqvist-tanssilattia ja huikeat samettiset sohvaryhmät seinää myötäillen. Miten tämä on mahdollista? Kontakteilla, tietysti.
Meillä oli hauskaa. Parhaimpiin hetkiin lukeutuu, kavereideni DJ-soittolistat, 10 pizzaa, Beritin uima-altaaseen pudottama iPhone ja Riskon David Hasselhoff-tyyppinen sukelluspelastus, videoprojisoitu synttäriyllätys ja Kännu Kukk ihmejuoma.
Lisätunnelmia löydät virolaisesta blogistani: http://soomeants.blogspot.com/
Tallinnassa on kivaa ja ensimmäiset pakkaset (-0 celsiusta) on havainnoitu. Steve Jobsin supertietokone Mac on henkihieverissä ja varmuuskopioin para-aikaa kaikkea, mikä tarkoittaa noin 500 gigan kaappausta toiselle kovalevylle. Mitä sitä tekee tällä kaikella materiaalilla? Voin paljastaa, että uusi musiikkivideo ja uudet nettisivut ovat kovaa vauhtia tulossa. Nyt on mitä odottaa.
Koulua on tarpeeksi, mutta maisteriopinnot ovat huomattavasti kandia kypsemmät. Kirjoitan lähinnä esseitä, analysoin elokuvia ja teen kameraharjoituksia. Ensimmäinen tentti kommunikaatioteorioista on suoritettu ja uskoisin sen menevän läpi, vaikka yksi kysymys kolmesta oli täysin pimennossa. Mikä ryykö on paradigma? Entäs syntagma? Just. Onneksi Roland Barthes-essee ja Gerbnerin kommuniaaktiomalli sujuivat paremmin.
Nyt lähden ansaitulle syysväliviikolle. Matkasuunnitelmat ulkomaille menivät pommiin, kaverini mummon mentyä huonoon tilaan, mutta reissaan luultavasti Suomeen sen skandinaavisuutta ihmettelemään. Kõike head, olge tublid!