torstaina, lokakuuta 30, 2008

Maksamakkara ja päivänkakkara

Jostain syystä Eestin aamu-tv ryhmä oli aivan innoissaan takaisintulostani. Kaiuttimiin alkoi kantautua erilaisia toivotuksia kuten:
-Huomenta Suomi!
-Terve terve, ja
-Pöllöilevä.

Mikä ihmeen pöllöilevä? Pyörittelin sanaa kielellä ja sain eestiläiset naurukohtaukseen.
-Mitä mitä? Tarkoitatko pelleilevä?
-Ei, ei Antti! Pöllöilevä.
-Pöllö on öökull, eikö olekin? kysyy nyt keskusteluun täysin toisilta linjoilta mukaan tullut operaattori.
-Jaa on küll öökull..
-Siis ei pelleilevä? varmistan.
-Antti-hyvä, pöllöilevä on tietysti pöllöäleikkivä.

Olen mykistynyt. Kuullostaahan se loogiselta.

-Minun muut lempisanani ovat maksamakkara ja päivänkakkara, lisää yllätävän suomenkielentaitoinen kuvaaja, joka aloitti koko pöllöilyn.

Myöhemmin uutisista tullut mies kertoo tietävänsä ainoastaan yhden asian mitä Suomen painijoihin tulee.
-Ilkka Nummisto, sanoo Tõnu vakavin kasvoin.

Katson kuvan googlesta. Tosiaan! Muistan hämärästi tämän iäkkään voimamiehen, jonka kampaus on plagioitu Pelle Hermannilta. Käännyn katsomaan olkani yli. Tõnu antaa kaupan päälle iloisen hymyn.
Uskomottamia nämä eestiläiset.

tiistaina, lokakuuta 28, 2008

Välimaastossa

Havahdun pari minuuttia ennen kuin laiva kolahtaa vasten laituria. Ihmiset ovat jo laumana oven edessä, joka avataan juuri. Laituri heiluu. On otettava kiinni kaiteesta ja hypättävä määrätietoinen askel päästäkseen rantaan. Minun tulee kylmä. Nyt on syysmyrsky ja saavuin juuri Tallinnaan.
Viime päivät tuntuvat unenomaisilta. Syntymäpäivä, serkut, perhe, kaverit, TAIK, lopputyö, raitiovaunu, bussipysäkki, sulkapallo, auto, moottoritie, vilkkuvat valot, Iina, Jussi, sushi, Mikko, Sauna, Katastrofin Ainekset, karkkipurkki, sohva, pepsiläikkä, isä ja äiti. Kuvat välähtelevät silmissä ja alan voida pahoin.
Olen ihmeellisessä välitilassa. En ollut vielä henkisesti valmistautunut tullakseni Tallinnaan. Ja sittenkin työt jatkuvat jo kymmenen tunnin kuluttua.
Iina saa silmälasit. Toivotin hänet terevetulleeksi kerhoon. Minulla sen sijaan on vieläkin takamus hellänä, koska Jussi höykytti eilen sulkapallossa niin että etureisi paukkui.
Nämä ajatukset pyörivät mielessäni, samalla kun jalat vetävät pitkää askelta kohti vanhan kaupungin sydäntä. Mitä hittoa oikein puuhaankaan täällä? Nämä kulmat ovat tuttuja mutta tuntuvat juuri nyt jotenkin tyhjiltä, merkityksettömiltä.
Unensekaisessa tilassani tunnen jääneeni jonnekin kahden ulottuvuuden välille. Ei aikaa, paikkaa eikä vuodenaikaa. Vain ravaava askel, kylmä tuuli ja kassillinen sekalaista matkatavaraa, en edes tiedä mitä.
Tunnen Helsingin kuin omat taskuni. Otin väärän bussin, joka lähti kiertämään Sörnäisten telakalle. Suhtauduin asiaan lungisti, sillä tiesin pääseväni joka tapauksessa metroasemalle. Samaan aikaan tunsin itseni kuitenkin täysin turistiksi. Voisin kuvitella että olin vähän kuin suomalaiset Tallinnassa. Oli tehtävä turistien valintoja: näen tuttavia, mutta jätän ostoskeskukset väliin. Syön kinkkiravintolassa, mutta en lähde uuteen taidenäyttelyyn. Käyn khuuliakin khuulimassa Arabianrannassa, joka huokuu Tukholmalaista Södermalmin henkeä, mutta jätän elitistisen Kaivopuiston tällä kertaa väliin.
Nyt olen sitten täällä. Olikohan Batmanilla koskaan tälläisia ajatuksia? Taikka paljonmatkustavalla isäni? Voisin ainakin kuvitella etteivät kaltaiseni kaksijakoiset persoonat aina ehdi henkisesti pohjustaa muutostaan tilasta yksi tilaan kaksi. Silloin pudotaan jonnekin välimaastoon ja aamulla herätessä ollaankin jo jossain muualla.

sunnuntaina, lokakuuta 19, 2008

Mies vastaan kone

Ydinvoima - puolesta vai vastaan?
Pitäisikö maahanmuuttajia tukea? Kyllä - ei.
Oletko rasisti? Kyllä - ei.
Pitäisikö Helsinki, Espoo ja Vantaa yhdistää metropoliksi?
Oletko jo äänestänyt?
Nyt on oivallinen mahdollisuus summata oma arvomaailmansa erilaisten vaalikoneiden avulla. Parilla klikkauksella saat selville oletko kommari, demari, perussuokku vai kokkare. Nyt se on helpompaa kuin koskaan! Pari sanaa kunnalisvaalit ja 2008 googleen ja sieltä selailemaan.
Vartin kysymyspähkinöiden tuloksena on lista tuntemattomia henkilöitä. Ja he edustavat samoja arvoja kuin sinä! Eikö olekin hauskaa? Ja nyt ei muuta kuin klikkailemaan Veijo Kätevän tyyliin! Klik klik! Sinulla on valta.

maanantaina, lokakuuta 13, 2008

Sähke

Täällä Tallinnassa on syksynainekset ja terevisioonissa syötiin tänään kullimunaa. Oikeasti se oli pullimuna mutta kuulin aamutuimassa väärin ja sain hysteerisen naurukohtauksen.

sunnuntaina, lokakuuta 12, 2008

Pakkolepoa

Perheelleni kuuluu hyvää. Äiti osti uusia Iittala-mukeja, isäni näki Brasilian köyhän eksotiikan ja veljeni ajelee pientä, punaista autoa. Siskoni on miehensä kanssa Thaimaassa ja tuntee olonsa vähintäänkin aateliseksi viiden tähden hotelissaan. Mies tuntee olonsa vähintään kuninkaaksi saadessaan hierontaa aasiannorsulta, Elephas maximuselta.
Myös kavereilleni kuuluu hyvää. Ops riehuu uuden naarasmopsinsa kanssa ja keksii mitä parhaimpia vitsejä. Opsin tytär Anastasia teki esitelmän Saturnuksesta ja osoittaa jo jonkinlaista esipuberteettista kapinaa auktoriteetteja kohtaan. Opsin vaimo kävi Ruotsissa uudessa sohvamyymälässä. Opsin anoppi keitti meille illalla kahvit ja tarjoili suuria viinirypäleitä. Hän suunnittelee matkaa Peruun ja on jo keräillyt kiitettävällä tarmolla katologeja aiheista Machu Pichu ja intiaanikulttuurit.
Minulle kuuluu pakkolepoa. Määräsin sitä itse itselleni huomatessani ettei pääkipu helittänyt yöunillakaan. Nyt huuhtelin vesilasillisella 400 milligrammaa ibuprofiinia löysäämään vannetta pääni ympäriltä.

Helpottaa.

Ajatukseni harhailevat ympyrää. Mitä tapahtuu ensi syksynä jos olenkin jo kandi kesäkuussa? Aloitanko sitten eestinkielisessä maisteriohjelmassa? Miten lopputyöni onnistuu? Milloin ehdin tavata perhettäni? Milloin soitan kitaraa tai selloa? Muutanko joskus takaisin Suomeen? Miksi ja milloin? Mitä todella haluan elämältäni? Mitä elämä haluaa minulta?

Pakkolepoa.

keskiviikkona, lokakuuta 08, 2008

2 vuotta

Muistatko sen päivän kun muutin Tallinnaan?
Siitä on nyt kulunut päivälleen kaksi vuotta. Kaksi vuotta.
Tavallaan tuntuu että voisi olla viisikin, tavallaan en uskoisi että jo kaksi.
Tunnelmia siitä löytyy täältä.

sunnuntaina, lokakuuta 05, 2008

Yrttimuokattu lauantaikääryle

9 tuntia yöunta
1 puhelu äidille
4 dl teetä
2 ruisleipää
2 pannukakkupalaa
1,5 tuntia uintia
1 japanilainen kalja
2 syömäpuikkoa
60 rullaa sushia
5,5 tuntia Kummisetää HD-laadulla
7 kaveria