Sumuinen päivä

Ajattelin aamulla, että ikkunat olivat huurussa, mutta kyseessä olikin harvinaisen sakea sumu. "Väljas ei näe ööd ega mütsi", kertoi paikallinen meterologi Kristo Elias. Suomeksi sanottuna "Ulkona ei näe yötä eikä pipoa". Sanomalehdet täyttyivätkin päivän mittaa sumua esittävistä kuvista. Niistä kummalisin oli otettu tv-tornista. Maisema jakautui kahtia: alhaalla sumua, ylempänä pilveä. Keskellä kuvaa törrötti punainen teollisuussavupiippu.

Lämmitän para-aikaa takkaa. Liekit rapisevat pehmeästi ja tuvan täyttää lämpö. Ostin meille viikonloppuna lohta ja hörppäilen aikani kuluksi kattilasta milloin teetä, milloin glögiä. Päätäni särki aamulla ja se kipu ilmaantui aika-ajoin päivän mittaan. Illalla otin 400 mg ibua ja nokoset pipo päässä. Se helpotti. Veikkaan, että minulla on pienimuotoinen syysväsähdys.

Keskiviikkona kello 13

Noin viikko sitten pyöräilimme Aven kanssa aamupalalle Marthan ja Voottelen luokse. Ilma oli kuulas, vaikkakin yllättävän lämmin. Leikimme olevamme Amsterdamissa. Tiet olivat kuivat ja aurinko paistoi täydeltä terältä. Ei todellakaan se kuva, mikä meille maalautuu silmien eteen marraskuun aamusta. Noin yleisesti ottaen voi sanoa, että lumi ei ole onneksi vielä maassa, mutta  ilmat ovat tasaisen harmaita, niinkuin vuodenaikaan kuuluu.

Keskiviikkona kello 13 se sitten tapahtui. Äitini soitti omana syntymäpäivänänsä kertoakseen, että isoisäni on kuollut. 

---

Olin henkisesti valmistautunut tähän uutiseen jo muutaman viime vuoden ajan. Niin kuin kuullosti olevan myös puhelimen toisessa päässä oleva äitini. Kyllä se silti veti vakavaksi. Jäin miettimään pappaa ja soitin Tallinnassa asuvalle enolleni. Lähdin kylään ja muistelimme papan saavutuksia ja vitsejä. Eno muistutti, että pappa oli siisteissä sisätöissä lähes koko elämänsä, vaikkakin tuli suhteellisen köyhistä kotioloista. Lapsena papalla oli kuulemma isänsä antama lempinimi Kissa-Erkki, kaiketi koska hän piti kissoista. Enoni mukaan  pappa oli ollut 50-vuotispäivillänsä oman maailmansa huipulla, poliitikot ja tärkeät virkamiehet kotivastaanotolla onnittelemassa. Hänellä oli selässään verkkatakki, johon oli kirjailtu hänen nimensä. Siellä sitten siemailtiin shampanjaa.

Minulle papasta jäi jäntevä ja aikaansaava kuva. Hänessä riitti pippuria ja huumoria, kumpaa sitten kulloinkin tarvittiin. Toisinaan hän saattoi älähtää, mutta osasi olla oikeudenmukainen ja arvostaa asioiden sujuvaa kulkua. Minusta hän oli tyytyväisimmillään silloin, kun sai istua lempituolissaan tilanteen herrana, paljon ihmisiä ympärillä.

---

Maanantai kello 12

Ikävystytin itseni tänään hereille. 

Pidin aloituspuhetta ennen Pyhää Kahvia. Videoprojektori ei toiminut, joten Robin piti auttaa kuva seinälle omaa laitteistoa käyttäen. Se laitteisto oli kiinanpunainen, vanhanaikainen, muovinen Philipps-radio. Ensi-ilta myöhästyi 40 minuuttia. Siitä huolimatta muutama ihminen saapui paikalle. Heidän joukossa Tõnu ja yllätykseseni puhdasta suomenkieltä puhuva Scott Abel. Pidin puhetta ensin viroksi, sitten suomeksi ja lopulta vielä englanniksi. Pahoittelin, että kielet menevät välillä sekaisin. Äitini kommentoi yleisön joukosta, että viime ensi-illassa olin sentään käynyt parturissa.

Heräsin, kun kello oli jo lähes 11, mikä on todellista luksusta. Edellisen kerran heräsin tänä aamuna kello 7, Aven lähtiessä töihin. Ei ihme, että tunsin unessa olevani myöhässä.

Nyt aloitan työviikkoa täyttämällä ruokapöydän tietotekniikalla. Tämänhetkinen työprojektini täyttää helposti koko marraskuun. Huomasin, että

1. tämä päivä menee lähinnä klippejä oikeaan formaattiin muokatessa

2. haastatteluja uploadatessa

3. ulkona paistaa aurinko

4. pääsen aloittamaan varsinaisen editin luultavasti vasta iltapuolella tai huomenaamulla

5. kaikki editointiin liittyvä vie aina ja poikkeuksetta enemmän aikaa kuin aluksi luulen

6. pitäisi varmaan kysyä sen mukaista palkaa

Eilen illalla ehdotin Avelle, että kirjoitamme kirjan. Hän ei kommentoinut asiaa (tällä kertaa) mitenkään. Näin ollen päätin kirjoittaa pitkästä aikaa blogiin.

Kasvatan movembrin kunniaksi viiksiä. Kämppämme on edelleen kodikas ja mukavan lämmin ahkeran takanlämmityksen vuoksi. Ulkona puut ovat lähinnä mustia runkoja harmaata taivasta vasten. Muuten kaikki on hyvin. Ensi vuodesta en tiedä vielä mitään.