Musiikkia korvilleni

Vaikka joulutori avattiin ja glögit korkattiin, on maailma vuodenajaton. On vaan niin perhanan pimeää ja harmaata. Ja PÖFF-elokuvafestivaali, joka on muuten paisunut ihan naurettavan suureksi pronssisusipatsaineen, raitiovaunuineen, alafestivaaleineen ja 230 elokuvan valikoimineen, avasi ovensa shampanjoin. Pääsen periaatteessa koulun kortilla ilmaiseksi näytöksiin, mikä on suurta luksusta. I feel like Mr. VIP.
Viimeaikoijen levykasa stereoiden päällä viestii tunnelmia: AIR "Love2", Veljekset Chydenius "Isän kädestä", Petter & The Pix "Easily Tricked", Bad Apples "The Autumn People", Sunshine Company "Ilus päev", UltraBra "Sinä päivänä kun synnyin" ja Vaiko Eplik "Neljas". Näitä sitten tungetaan soittimeen vapaassa järjestyksessä. Tollaista helpostikuunneltavaa ja pienimuotoista, UB poislukien, vähän jazzahtavalla melodiakululla.
Tänä viikkonloppuna löysivät tiensä satamaan kaksi Suomi-kaveria, Sissi sekä Happo. Rahat meni ja hauskaa oli. Vanhankaupungin DisneyLand on nyt koluttu juurta jaksaen ja kolme dokkaria katsottu. Siisteintä vieraiden näkemisen lisäksi oli suullinen sanapeli, jossa keksitään suomenkielen sanoja oudoilla alkukirjaimilla, kuten B, G ja X. Tätä sitten jatkui kolme päivää ja yötä.
Deadlineja ei ole tappavassa määrin, mutta lisään niitä ottamalla lähes kaikki spontaanitkin lyhytkurssit joita eteen sattuu. Näin on hyvä. Kohta on joulukuu, eikä muuksi muutu. Kuunnellaan musaa, edessä kalenterin vika ruutu.