Lähdimme perjanatai-iltana viettämään Beritin synttäreitä, joissa piti oleman kahvitarjoilu. Aamuyöllä kolmelta lopetin ilmakitarasoolot kuku-klubissa ja kömmin kotiin.
Aamulla kello 11 olin televisiostudiossa ja kaksitoista tuntia myöhemmin taas kotona. Nyt sunnuntaina olen laahustanut koko päivän haju-, maku- ja kuuloaistin varassa. En osannut ostaa turhaa takkia stokkalta, mikä luettanee eduksi. Söin munakoiso-juttua ja kuuntelin TV-uutiset silmät kiinni. Aivot vaativat lepoa.
Noissa klubeissa muuten huomaa miten uskomattoman täsmällisesti keski-ikäiset jätkät osaavat arvioida ikiä.
-Sä olet 22- tai 23-vuotias. Ja toi toinen on kolmekymmentä, arvioi meitä muuan August, joka itse oli 42- tai 43-vuotias.
Ops sanoi Augustille että ihminen on niin vanha kuin tuntee olevansa. Augustilla oli nahkatakki ja aurinkolasit. Silmille ulottuva otsatukka peitti ohimon. Mietin hetken Augustin perhettä, mutten sanonut mitään. August jutteli tovin ja kätteli ennen poistumista suurella kouralla. Myöhemmin näin Augustin tanssilattialla jonkun kymmenen vuotta nuoremman mimmin seurassa.
Meillä kaikilla on samat kortit. Jokaisen on päätettävä vain miten niillä pelaa.
sunnuntaina, maaliskuuta 30, 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti