Näkemiin-kirje

Kävin tänään koulussa tekemässä viimeisen työni.
Tuntuu hankalalta jättää eestin kaverit.
Haahuilen asunnossa ja puntaroin tavaroita.
Päätän ottaa vain repullisen likapyykkiä.
Jätän kaikki kokoelmat, tiedostot, videokasetit, vaatteet, musiikin
-kaiken tänne.
Tuntuu jokseenkin hölmöltä mennä vanhempien alakertaan.
Mutta sinne tulee myös Jussi.
Se helpottaa.
En usko asuvani kovin pitkiä pätkiä tuossa alakerrassa, tämä on kotini.
Patterit on kuitenkin ladattava ja Suomea elettävä.
Otetaan iisisti.
Otetaan iisisti.