Kaiken mä mokasin.
Kotohin jämähdin.
Kutsuin mä ryy-yhmän,
jokseenkin tyy-yhmän.
Oluet tarjosin,
kaiken mä yritin
hienosti järkätä,
paikkohin keretä.
Mistään ei mitään tuu,
läksysistä eikös juu!
Ryhmäkin laiskahko,
minäkin eikös joo.
Siispä me pyörittiin,
paikkoilla hyörittiin.
Mittään ei jää-ää-nyt,
kätee-hen syy-yhyt.
Huomenna maanantai,
kokeita eikö vain?
Ainahan riittää
viljaa voip niittää.
Mutta ei toki ei,
järki vei voiton -ei!
Hunninko minulla,
halvalla, laiskalla.
Täs olpi tilitys,
luokaton lipitys,
kuuroille korville,
mykille huulille.
Mies jatkaa, minä en,
poispäin jo kävelen.
Koht' uuttaa viikkoa,
kaik' koittaa niittoa.
Siihen mies lopettaa,
virkkoo jo paikallaa.
Hyvästi huolii joo,
mennös inspii-ii-raa-aa-tii-ooo.
sunnuntaina, marraskuuta 26, 2006
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
outo maanantai.
nukuin miniyöunet, vaelsin yliopistolle ja elätin itseni yli puolen päivän omenakurkkupastilleilla. olin hyperaktiivinen luennolla, ihme. mutta aihe oli rakastakin rakkaampi yo-aine.
bussissa vatsani lotisi tyhjyyttään. söin ja menin nukkumaan. nukuin kuin uudet yöunet, jotka kestivät noin kolme tuntia. todella fiksua nukkua noin pitkät päiväunet. äsken heräsin siihen hetkeen, kun valo on hiipumassa- mutta sitä on vielä.
sitten karautankin mahtoisalle grand deluxellamme otaniemeen istumaan kurkkukipuisten takariviin.
Iina-siskoni tuli mieleen, kun löysin netistä Helsingin valituskuoro-klipin. Sä oot yks MacGyver kun selviät kurkkupastilleilla.
Lähetä kommentti